Sitruuna-kauraneliöt

Kevät, kevät, kevät! Kai siitä saa jo iloita, vaikka välillä taivaalta meinaakin tulla valkoista kuraa.. Päivät ovat kuitenkin valoisia ja kellotkin siirrettiin tänään kesäaikaan. Mun fiilis kohoaa samanaikaisesti valon ja auringon lisääntyessä eli kai mua voi kesäihmiseksi kutsua. Muutaman viikon päästä on tiedossa reissu Roomaan ja kovasti toivommekin, että siellä kevät olisi jo melkein kääntymässä kesään.. Jos jollakulla on vinkkejä Roomaan tai Napoliin niin otamme ne mielellämme vastaan! Poikaystäväni jaksaa selkeästi keskittyä enemmän historiallisiin juttuihin kun taas minä kahlaan kaikki mahdolliset ruoka- ja ravintolavinkit läpi..

Mutta sitten itse asiaan eli sitruuna-kauraneliöihin. Rakastuin näihin heti kun näin tämän ohjeen Lunni leipoo -blogissa.. Sitruuna on suklaan jälkeen mun lempiraaka-aine leivonnassa (aiemmin olen julkaissut sitruunapalasten ohjeen) ja lisäksi oon aina ollut kaikenlaisten "murujen" ystävä. Aina kun piirakan tai minkä tahansa paistoksen päälle voi ripotella kaurahiutale-voi-sokerimurun niin sen myös teen.

Tämä herkku osoittautui maistelun jälkeen kaikkien odotusten arvoiseksi ja olenkin tainnut tehdä tätä jo kolme tai neljä kertaa. Viimeisimmällä kerralla vähensin sokerin määrää ihan vaan testinä ja voin todeta, että yksi desi riittää myös. Silloin käytin ainoastaan fariinisokeria ja jätin tavallisen sokerin pois. Kondensoitu maito on varsin makea ihan itsessään, joten muruun sokeria ei välttämättä tarvitse niin hirveästi. Makuasioita nämä kuitenkin ovat!

Sitruuna-kauraneliöt
n. 9 palaa

Murutaikina
2,5 dl (165 g) vehnäjauhoja
3,5 dl (150 g) kaurahiutaleita
0,5 tl ruokasoodaa
1 dl (85 g) sokeria (tämän voit halutessasi jättää pois)
1 dl (70 g) fariinisokeria
170 g voita

Sitruunakerros
400 g (1 prk) kondensoitua maitoa
2 rkl luomusitruunan raastettua kuorta (n. 2 sitruunaa)
3/4 dl sitruunan mehua (n. 1,5 sitruunaa)
2 keltuaista

» Lämmitä uuni 175 asteeseen.
» Mittaa kulhoon kaikki murutaikinan kuivat aineet ja sekoita ne nopeasti keskenään.
» Nypi joukkoon kylmä voi.
» Valitse n. 20x20 cm vuoka ja levitä sen pohjalle ja reunoille leivinpaperi. Kaada puolet murutaikinasta vuokaan ja taputtele se tasaiseksi vuoan pohjalle.
» Paista pohjaa uunissa n. 15 min.
» Pohjan paistuessa sekoita sitruunakerroksen ainekset keskenään.
» Kaada täyte paistetun pohjan päälle ja ripottele pinnalle loput murutaikinasta. Painele ja tasoittele pintaa hieman.
» Paista uunissa 25-30 min tai seuraile, että reunat saavat hieman väriä.
» Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja paloittele sitten haluamasi kokoisiksi palasiksi (esim. 9 palaa).
» Säilytä jääkaapissa tai pakasta.

Hyviä herkkuhetkiä!

- Emmi

Lempeä sunnuntai – Videolla!

Annika täällä moi! Olen blogin historian aikana julkaissut täällä vasta yhden omatoimisen postauksen, jossa jaoin ohjeet helppoihin smoothieihin.

Sittemmin smoothie-maailma on mennyt eteenpäin roimasti, ja rinnalle on kirinyt mehustaminen. Mehujen makuun en ole vielä päässyt, mutta tehosekoitin kuuluu edelleen keittiön vakiovarusteisiin – tällä hetkellä keräilen henkistä rohkeutta investoida Vitamixiin. Jostakin syystä ajatus yli 600 euron tehosekoittimesta vaatii hetken jos toisenkin sulattelua...

Nykyisin smoothieni ovat pääsääntöisesti vihreitä, lisään jokaiseen satsiin ruokalusikallisen spirulinaa ja pellavarouhetta – olen karsinut jälkimmäisen avulla esimerkiksi omega-3- ja omega-6-rasvahappoja sisältävät lisäravinteet päivittäisestä ruokavaliostani. Spirulinan hyödyistä voi lukea lisää muun muassa täältä.

Mutta sitten varsinaiseen asiaan! Valokuvattiin jokunen viikko sitten Emmin luona kaksi reseptiä, joista runeberginkääretortun ohje on ehditty jo julkaista. Kuvasin samalla tunnelmia päivältä, videon voit kurkata yltä! Päivän saldona Emmikin sai uuden profiilikuvan, joka löytyy blogin sivupalkista.

Mitä tuumitte, kiinnostavatko vastaavanlaiset videomuotoiset tervehdykset jatkossa?

- Annika

Runeberginkääretorttu

Kevät se vaan tekee tuloaan! Ihanaa, että valoa on jo huomattavasti enemmän kuin muutama viikko sitten. Talvi yllättää suomalaiset aina, mutta niin yllättää kevätkin. Minut kuitenkin aina positiivisesti!

Runebergin päivä meni jo, mutta julkaisen silti tämän runeberginkääretortun kuvat. Kokeiltiin nimittäin Annikan kanssa studiovalokuvausta viikko sitten.. Annikalla on koulussa meneillään studiovalokuvauskurssi ja sinne piti ottaa kuvia teemalla "Suomi 100 vuotta". Mun edellisestä postauksesta inspritoituneena Annika keksi, että esim. runeberginkääretorttu voisi olla hyvä kuvattava kyseistä koulutehtävää varten. Mikäs siinä, käytin Maku.fi:n reseptiä ja kääräisin tortun kasaan!

Kääretortusta tuli todella kostea, joten laittaisin tortun sisälle seuraavalla kerralla aavistuksen vähemmän vadelmahilloa. Toisaalta saattaisin tykätä myös siitä, että pohja olisi hieman paksumpi.. Voi kuitenkin olla, että tämä onkin parempi ohut pohjaisena ja menisi kuivaksi paksummalla pohjalla. Usein kääretortut ovat omaan makuuni nimenomaan kuivia sen takia, että pohjaa on täytteeseen verrattuna liikaa. Tarvitsisi siis kokeilla, kumpi on parempi.

Joka tapauksessa tämä oli hauska versio perinteisestä runebergintortusta ja itselle mieluinen! En pidä karvasmantelista, joten jätin sen suosiolla pois ja pomeranssin sijaan raastoin taikinaan appelsiininkuorta.

- Emmi

Mitä vuosi 2017 tuokaan tullessaan?

Hehei, täällä ollaan ja ihan elossa! Loppuvuosi hävisi jonnekin.. No tähän hiljaisuuteen vaikuttaa aika isosti se, että ollaan Annikan kanssa reissattu Tampereen ja Etelä-Suomen väliä aika tiuhaan tahtiin. Tosin eri syistä ja eri aikoihin.. Nyt on kuitenkin kevät ja kesä tulossa (on on!) eli myös valoa on luvassa enemmän ja täten lisää mahdollisuuksia kuvata muulloinkin kuin keskipäivällä.

Ei anneta pitkän tauon kuitenkaan haitata vaan laitetaan vuosi 2017 käyntiin täällä bloginkin puolella! Ajattelin näin vuoden alun kunniaksi listata mun mielestä mielenkiintoisia ja jänniä juttuja leivonta- ja ruokajutuissa..

Ekana laskiaispulla. Ruotsalaisia leipureita esim. somessa seuraavat tietävät, että he rakastavat laskiaispullia eli semloja yli kaiken. Jo vuosia sitten törmäsin Ruotsissa laskiaispullakakkuun, mutta nähtävästi sekään ei heille riittänyt.. Monet tietävätkin, että viime vuonna puhuttiin Nutella-laskiaispullista, koska buumi tarttui myös meihin suomalaisiin. Tänä vuonna olen kuitenkin törmännyt myös prinsessakakusta, donitsista, viineristä, sahrami- ja vaniljapullasta sovellettuihin laskiaispulliin! Ruotsalainen vähittäiskauppaketju ICA oli julkaissut Instagramissaan tämän kuvan:

Huhhu, aikamoista! Itseäni voisi kiinnostaa näistä eniten viinerilaskiaispulla rapean taikinan vuoksi, mutta ehkä mun pitäisi opetella syömään tavallista laskiaispullaa ennen sitä.. Lupaanpas tehdä niitä ihan viimeistään laskiaissunnuntaina.

Vähän suomalaisempi juttu onkin sitten runebergintorttu. Lunni leipoo -blogin Annamaria teki runebergintorttukakun, jonka ohjeen löydät täältä. Maku-lehti taasen julkaisi Instagramissaan kuvan kääretorttumallisesta runebergista. Ehkäpä yksi tämän vuoden jutuista onkin se, että näitä perinteisiä leivonnaisia muokkaillaan eri muotoon ja mahdollisesti jopa parannetaan.. Perinteiden vaalijat ei ehkä tästä kehityssuunnasta tykkää, mutta mun mielestä nämä jutut ovat mukavia!

Vegaanisuus, gluteenittomuus, lisäaineettomuus jne. taitavat nekin pitää pintansa tänäkin vuonna. Nämä trendit haastavat leipureita todella, koska vanhat ja perinteiset raaka-aineet menevät vaihtoon.. Vehnäjauhojen tilalle voi käyttää esim. mantelijauhoja ja pavlovaa voi tehdä kananmunien sijasta säilöttyjen kikherneiden nesteestä. Raakakakut ovat olleet kovassa huudossa jo vuonna 2016 enkä usko innostuksen laantuvan tänäkään vuonna.. Kirjoittelinkin jo aiemmin Leila Lindholmin uusimmasta kirjasta, joka tarjoaa reseptejä näistä trendeistä kiinnostuneille.

Vihanneksia ja kasviksia yritetään myös ovelasti ujuttaa suomalaisten ruokapöytiin.. Kaupoissa on nykyään saatavilla vihannesjogurtteja, -leipää ja jopa porkkanajauhelihaa. Ehkäpä näiden tuotteiden avulla saadaan lapset tai nirsot aikuiset syömään monipuolisemmin? Olen kuitenkin sitä mieltä, etteivät nämä tuotteet korvaa vihanneksia ja kasviksia, mutta saa niistä ainakin lisää makua itse tuotteeseen.

Tällaisia ajatuksia vuoden alkuun! Vielä olisi muutama juttu ollut mielen päällä, mutta palataan ehkä jäätelöjuttuihin myöhemmin.. Ja toivottavasti pääsen pian julkaisemaan jonkin uuden reseptinkin. Ihanaa alkanutta vuotta 2017 kaikille!

- Emmi

Omenatalkoissa

Nyt on kesälomareissut reissattu! Pari viikkoa sitten nautittiin tyttöjen kanssa Kroatian auringosta, ihanasta lämmöstä ja turkoosista merestä. Kroatia vaikutti todella monipuoliselta matkakohteelta! Siellä saattoi kierrellä nättejä pikkukyliä ja luonnonpuistoja, nauttia rannalla makoilusta ja meressä lillumisesta tai ajella autolla ympäriinsä. Suosittelen siis, jos joku ei sinne vielä ole ehtinyt.

Tähän alkusyksyyn on kuitenkin kuulunut muutakin kuin Kroatian reissu. Nimittäin omenoita ja tarkemmin sanottuna aivan sikana omenoita.. Poikaystävän takapihalla on neljä isoa ja vanhaa omenapuuta, jotka tekivät aikamoisen sadon. Niistä on nyt tehty omenasosetta, omena-kaurapaistosta ja omenamehua.

Tärkein ja omasta mielestä siistein juttu on tuo mehu! Sitä tuli 70 litraa.. Ja ennen meidän mehunpuristusta pihan omenoista oli puristettu jo 60 litraa mehua. Riittää siis ihan varmasti talven ajaksi!

Omenaterveisiä siis tähän alkusyksyyn. Yritetämme Annikan kanssa sopia kuvaussession niin saisin julkaistua jonkin uuden kivan reseptin tai kaksikin..

Kuvat mun Instagramista.

- Emmi

The Fresh Foodie ja Den franske bagaren

Kylläpä nämä bloggaustauot venyvät pitkiksi näin kesäaikaan! Nopeasti onkin kesä mennyt töissä ja nyt vasta nautiskelen lomasta. Touko-kesäkuun vaihteessa nautin auringosta Kreikassa, nyt kahden viikon ajan ihan kotimaassa (tällä hetkellä ihan oikeasti paistaa!) ja syyskuussa vielä viikon verran Kroatiassa. Päätin, etten ota kamalaa stressiä tästä kotilomasta, koska Kroatiassa riittää menoa, meininkiä ja aivan varmasti myös lämpöä ja aurinkoa.

Mutta asiaan! Alkukeväästä tuli tilattua kaksi uutta keittokirjaa.. Olin näitä molempia jo hetken aikaa vilkuillut ja odotellut sitä hetkeä, kun vihdoin päätän ne ostaa. Leila Lindholmin The Fresh Foodie on varsin tuore kirja, mutta Den franske bagaren on ollut kauppojen hyllyissä jo jonkun vuoden. Kaksi aika erilaista kirjaa, mutta molemmat omalla tavallaan ihania!

The Fresh Foodiessa on gluteenittomia, laktoosittomia, sokerittomia, pähkinättömiä, munattomia, vegaanisia ja kasvisruokareseptejä. Ja vielä lisäksi raakaruokaa! Sopii siis aika hyvin tämän hetkisiin trendeihin.. En sano, että olisin ihan kovin innoissani kaikista resepteistä, mutta joukosta löytyy joitakin mielenkiintoisia, esim. maailman paras siemennäkkäri (resepti siis nimetty näin), suklaagranola, itsetehty nutella, energiapatukat ja lihattomat lihapullat. Leilan kirjat ovat aina todella kauniita ja reseptit toimivia!

Den franske bagaren on Sébastien Boudetin aivan ihana leivonta-/keittokirja! Sébastien vannoo hapanjuuren käyttöön leivonnassa ja kirjassa kerrotaankin myös teoriaa hapanjuurileivonnasta. Mikä tärkeintä, kirja on täynnä herkullisia ranskalaisia klassikoita! Löytyy ohjeet croissanttien tekoon ja tietty reseptit mm. crêpeseille, crème brûléelle (toivottavasti kaikki sakarat meni oikein päin) ja mun lemppareille eli pain au chocolatille. Ihanihanihana kirja!

Näihin pitää jossain vaiheessa pureutua vielä syvemmin ja alkaa testailemaan reseptejä oikein kunnolla..

- Emmi

Helpoista helpoin raparperikakku

Sekosin viime kesänä raparperista eikä innostus ole laantunut tämän kesän kohdallakaan.. Olen leiponut jo kahdesti tämän postauksen kakkua ja yhden pellillisen piirakkaa. Ystävät ja työkaverit saavat siis raparperista tarpeekseen pian!

Viime kesänä intoilin täällä blogin puolella mehusta, juustokakusta, toscasta ja hillokkeesta.. Voi olla, että unohdin vielä jonkun. Mutta siis raparperista voi näköjään tehdä melkeinpä mitä vaan! Juustokakku on ollut ehdoton suosikkini, mutta se on hitaampi ja monivaiheisempi tehdä kuin esimerkiksi tämän ohjeen kakku. Tämä on, kuten otsikossakin jo todetaan, helpoista helpoin. Ainekset sekaisin ja vuokaan, siinä se.

Ohje on alunperin Linda Lomelinon, mutta olen soveltanut sitä aikas paljon ja tykkäsin tehdä sen tuplana isompaan kakkuvuokaan. Vehnäjauhon ja sokerin määrää vähensin ja vaihdoin maidon turkkilaiseen jogurttiin. Ekalla leivontakerralla ei ollut maitoa jääkaapissa, joten ihan vahingon kautta totesin sen tosi hyväksi osaksi tätä kakkua!

Raparperikakku

4,5 dl (300 g) vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
ripaus suolaa
200 g huoneenlämpöistä voita

1,5 dl fariinisokeria
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 isoa kananmunaa
2,5 dl turkkilaista jogurttia
100 g raparperia palasina

ohuita raparperin varsia kakun pinnalle oman mielen mukaan
ruokosokeria

» Pistä uuni lämpiämään 175 asteeseen ja voitele 24 cm irtopohjavuoka.
» Pese raparperit ja kuori tarvittaessa paksukuorisimpia varsia. Paloittele osa ja jätä ohuimmat pilkkomatta.
» Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauhot, leivinjauhe, kardemumma ja suola.
» Vaahdota voi a sokerit.
» Lisää kananmunat yksitellen ja kunnolla sekoittaen.
» Kääntele kuivat aineet voi-sokerivaahtoon mahdollisimman vähän sekoittaen.
» Lisää vielä turkkilainen jogurtti ja raparperin palaset.
» Kaada kakkuvuokaan ja levitä tasaiseksi.
» Koristele pinta raparperin varsilla ja ripottele ruokosokeria päälle tuomaan rapsakkuutta.
» Paista reilu puoli tuntia. Testaa kypsyys tikulla.

- Emmi

"Sun lukijat odottaa"

.. totesi Laura yhtenä päivänä. Pidin näköjään kesäloman täältä blogista ennen kuin kesä edes alkoi kunnolla! Ei ollut tarkoitus, mutta näköjään elämä on pitänyt vähän kiireisenä, eikä se ole ollut kokonaan huono juttu. Haluan kuitenkin taas aktivoitua täällä ja keksiä kaikkea uutta ja kivaa. On meillä ainakin yksi jännittävä projekti suunnitteilla Annikan kanssa..

Aloitetaan tosi kesäisellä jutulla eli jäätelöllä! Olen monesti puhunut siitä, että mulle jäätelö on ihan ympärivuotinen juttu, mutta monelle muulle se on ehkä vaan kesäherkku. Harvemmin käy niin, että mun pakastimesta (pieni jenkkikaapin lokero) ei löytyisi pakettia tai jopa kahta.. Paitsi itse asiassa tällä hetkellä ei löydy, koska söin jätskit pois eilisillan ja tämän aamun aikana, hups!

Noniin, eli asiaan.. Haluaisin vinkata tietämättömille JYMY-jäätelöistä. Ne on luomumaidosta Aurassa valmistettuja herkullisia jäätelöitä! Heidän nettisivujaan tutkiessa on ilo huomata, että jäätelöiden valmistusprosessiin kuuluu paljon käsityötä. Ja onpa heidän mottonsa, "tärkeintä on olla aito", ihana! (Huomautuksena tässä välissä, että mulle ei ole maksettu tästä mainostamisesta mitään ja jäätelötkin olen ostanut itse..)

Mauista olen maistanut jo lakritsia, sitruunaa ja vaniljaa. Laku on hyvä (ei tosin ihan niin hyvä kuin Jädelinon, mutta melkein yhtä hyvä), vaniljakin on namm, mutta sitruuna yllätti todella! Tosi raikas ja kepeä kesäinen jätski. Ei niinkään tarkoitettu suureen makeanhimoon vaan mielestäni jälkkäriksi tai kuuman kesäpäivän viilentäjäksi. Ostin sitä ekan kerran jälkkäriksi mun lihapullille ja vaikka jätski jäi silloin syömättä niin olen ihan varma, että se olisi ollut hyvä!

Seuraavaksi taidan maistaa mustikkaa tai mansikkaa.. Mustikasta olen kuullut hyvää ja voi olla, että puolukkakin olisi aika mielenkiintoinen maku. Pakkohan se on suklaakin jossain vaiheessa testata! Maitokahvi on ainut joka ei niin kiinnosta, koska en juo kahvia. Mutta iso peukku näille! Kivaa, että markkinoille tulee pikkuhiljaa lisää pienten jäätelötehtaiden jätskejä. Mä ainakin fiilistelen näitä.

- Emmi

Linssikeitto

Nirso ja ennakkoluuloinen, nykyistä nuorempi minä, ei olisi uskonut, että joskus hehkuttaisin linssikeittoa. Ja mistä sekin ennakkoluulo mahtoi johtua.. No siitä, ettei mulla ollut hajuakaan, millaista linssikeitto on. Noh, tulipa kerran kokeiltua ja nyt olen todennut linssikeiton olevan muun muuassa ihan mahtavaa lounasruokaa töihin! Se ei ole liian raskasta, mutta kuitenkin täyttävää, joten sen voimalla jaksaa painaa töitä lounaankin jälkeen. En tiedä, onko oikein sanoa kasvisruuasta, että se on "lihaisaa", mutta jostain syystä linssikeitossa on sellainen fiilis.

Vietettiin Annikan kanssa varsin mukava lounashetki tätä keittoa ja vastapaistettua spelttipataleipää (resepti tulossa!) syödessä. Ja kuten Annikakin mainitsi, tämä keitto sopii vuodenaikaan ihan mainiosti ja lämmittää sekä mieltä että vatsaa.

Linssikeitto
n. 5 annosta

3 porkkanaa
1 valkosipulinkynsi
10 dl vettä
2,5 dl punaisia linssejä
kourallinen aurinkokuivattuja tomaatteja
1 tl kuivattuja yrttejä
merisuolaa
mustapippuria
500 g tomaattimurskaa (esim. Mutti)
puolikas tuubi tomaattipyreetä (esim. Mutti)
1 rkl hunajaa
puolikas ruukku tuoretta basilikaa

Tarjoiluun
turkkilaista jogurttia, smetanaa, creme fraichea tms. 

» Kuori ja kuutioi porkkanat.
» Kuullota porkkanoita oliiviöljyssä viitisen minuuttia. Loppuvaiheessa lisää hienonnettu valkosipulinkynsi.
» Lisää joukkoon vesi ja kuumenna kiehuvaksi.
» Huuhtele linssit kylmällä vedellä ja lisää ne kiehuvaan veteen.
» Pilko aurinkokuivatut tomaatit ja lisää myös ne keittoon.
» Anna kiehua noin 15 min.
» Lisää tomaattimurska ja -pyree ja mausta keitto makusi mukaan kuivatuilla yrteillä, suolalla ja pippurilla. Lisää myös hunaja.
» Viimeiseksi silppua basilika ja lisää se keittoon.
» Tarjoile jogurtin, smetanan tai creme fraichen kera.



Hieman muunneltuna Maku.fi:n ohje Linssikeitto.

- Emmi

Suklaa-appelsiinisemifreddo

Uusi vuosi on alkanut vähän tahmeasti ja hitaasti täällä blogin puolella, mutta pyöräytetäänpäs se nyt kerralla oikein kunnolla käyntiin! Aloitetaan siis parhaalla jutulla ikinä eli mulle niin rakkaalla jäätelöllä. On välillä huvittavaa kun kaverit ympärillä puhuvat, että talvella ei tule syötyä ollenkaan jätskiä ja todeta itse, että omalla kohdalla vuodenaika ei vaikuta millään tavalla kulutukseen.. Korkeintaan joku pieni sokerilakko voi rajoittaa mun jäätelön syöntiä.

En tehnyt uuden vuoden kunniaksi lupauksia paremmasta elämästä, mutta voisin kuitenkin luvata julkaisevani tänne blogiin enemmän erilaisia jätskijuttuja. Tässä siis ensimmäinen ja heti tammikuussa! Mieletön alku tälle haasteelle.. Leilan resepti suklaa-appelsiinisemifreddolle on kummitellut mielessä jo pidempään ja vihdoinkin pistin sen testiin. Tästä tulikin oikein kunnon suklaapommi ja tuhti herkku. En itse lisännyt appelsiinilikööriä enkä tiedä, onko se tarpeellistakaan, koska maku oli tosi intensiivinen jo pelkän appelsiininkuoriraasteen takia. Mutta kokeilkaa!

Ihanaa ja herkullista uutta vuotta kaikille.

Suklaa-appelsiinisemifreddo
n. 8 annosta

4 kananmunaa
1 dl sokeria
yhden appelsiinin kuori
1 vaniljatanko
2 dl kuohukermaa
2 dl paksua kreikkalaista jogurttia (10% rasvaa)
200g tummaa suklaata (mieluiten 70%)
(2 rkl appelsiinilikööri Cointreauta)
puolikas Nutella-purkki

» Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Valkuaisten joukossa ei saisi olla lainkaan keltuaista, jotta valkuaiset varmasti vaahtoutuvat.
» Vatkaa vaahdoksi keltuaiset, puolet sokerimäärästä, appelsiininkuori ja vaniljatangon siemenet.
» Sulata suklaa vesihauteessa. Sekoittele suklaata, jotta se sulaa nopeammin eikä kuumene liiaksi.
» Sekoita keskenään keltuaisvaahto ja suklaa (ja halutessasi likööri).
» Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää kreikkalainen jogurtti sen sekaan.
» Vatkaa valkuaiset ja loput sokerista pysyväksi vaahdoksi.
» Lisää ensiksi kerma-jogurttiseos keltuaisseokseen ja viimeisenä valkuaisvaahto varovasti käännellen.
» Kaada semifreddomassa vuokaan ja lisää lusikalla pyöritellen Nutella sekaan "raidoiksi".
» Anna olla pakastimessa 3-4 tuntia tai siihen asti, että semifreddo on osittain jäätynyt. Sen tulee siis jäädä hieman pehmeäksi vuoan keskiosasta.
» Herkuttele mielellään yhdellä kerralla, koska silloin koostumus on just eikä melkein oikea.

Leila Lindholmin resepti "Semifreddo med smak av romerska bågar".

- Emmi

Herkullista joulua

Rentouttavaa, herkullista ja nähtävästi myös aurinkoista joulua kaikille! Onpa kivaa kun on muutama vapaapäivä töistä ja ehtii rauhassa vaan olla, syödä ja ehkä myös vähän urheilla..

Meidän perheen joulupöytään olen tehnyt saaristolaisleipää ja huomenna ajattelin pyöräyttää myös muutamat karjalanpiirakat. Karkkeja en näköjään ehtinyt tehdä, mutta onneksi on muutamia tuliaisia Teurastamon joulumyyjäisistä (ehkä laitan pari kuvaa myöhemmin).

Noni, ny nauttikaa.

Kuva täältä.

- Emmi

Piparkakkutoffee

Ehkä ootte jo huomanneet, että mä tykkään toffeesta? Tätä innostuin tekemään kun maistoin Dumlen Gingerbread-toffeeta. Siinä ei mun mielestä maistunut tarpeeksi tutut piparkakkumausteet eli kaneli, neilikka, inkivääri ja kardemumma. Ryhdyinpäs sitten miettimään, miten saisin itse tehtyä siitä vielä vähän parempaa..

Helppoa oli tietty ottaa Pärlans Konfektyrin perusresepti toffeelle ja soveltaa siihen itse mausteet. Katsoin, että heidän kanelitoffeessaan on n. 2 tl kanelia ja lisäksi kanelitanko. Tästä päättelin, että kannattaisi laittaa hieman reilu 2 tl mausteita, jotta toffeesta ei tulisi liian mausteista tai liian mietoa. Sen jälkeen täytyi tietty miettiä, miten paljon kutakin maustetta laittaisi.. Onneksi tämä oli aika helposti pääteltävissä perinteisen piparkakkutaikinan ohjeesta laskemalla mausteiden suhteet toisiinsa. Ja voilá, meni onneksi kerralla oikein!

Ja sitten vaan kaikki keittelemään toffeeta. Tää on ihan must herkku joulupöytään.

Piparkakkutoffee

80 g voita
2 dl kuohukermaa
0,5 tl merisuolaa
vaniljatanko
170 g glukoosia
250 g sokeria
0,5 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
0,25 tl inkivääriä
0,25 tl kardemummaa (jauhettua)

» Laita pieneen kattilaan kerma, suola, vaniljatangon siemenet, -tanko ja voi, ja anna lämmetä niin että voi sulaa.
» Keitä samanaikaisesti glukoosia ja sokeria toisessa kattilassa (mielellään paksupohjaisessa). Tarkkaile lämpötilaa lämpömittarilla, sen tulisi kohota n. 170 asteeseen. Väriltään sokerista tulee kullanruskeaa.
» Lämpötilan ollessa 170 astetta ota kattila pois liedeltä ja sekoita kerma-voiseos siihen varovaisesti. Vispaa seos tasaiseksi.
» Anna seoksen jälleen lämmetä miedolla lämmöllä n. 124 asteeseen. Sekoittele aina välillä, koska seos saattaa palaa pohjaan.
» (Ilman kosteuden tms. muiden lämpötilavaihteluiden takia 124 astetta ei välttämättä riitä toffeen oikean koostumuksen saavuttamiseen. Kannattaa siis aina kokeilla myös tipauttaa muutama pisara kuumaa toffeeta lasiin tai kulhoon, jossa on kylmää vettä ja testata sen jälkeen sormin, jähmettyykö toffee pehmeäksi ja sopivan kiinteäksi palloksi.)
» Ota kattila pois liedeltä sopivan lämpötilan saavutettuasi.
» Sekoita mausteet (erillisessä astiassa ensin keskenään ja vasta sitten toffeeseen) ja ota vaniljatanko pois toffeen seasta ennen kuin kaadat sen vuokaan (kooltaan n. 20x20cm). Ripottele vielä päälle hieman hienoa merisuolaa tai suolahiutaleita.
» Anna jäähtyä huoneenlämmössä n. 4-5 tuntia.
» Leikkaa haluamasi kokoisia paloja ja nauti!

Resepti mukailtu Pärlans Konfektyrin kanelitoffeen ohjeesta.

- Emmi

Blogisuositus: Varjokarnevaali

Nyt kaikki heti ja äkkiä seuraamaan Annikan Varjokarnevaali-blogia! Annika fiilistelee ihan arkipäiviäisiä asioita, kirjoittaa paljon kotijuttuja (koska remontti) ja totta kai jakaa ottamiaan kauniita kuvia. Odotan aina innolla, että Annika julkaisee uusia juttuja, koska tiedän että niistä saa inspiraatiota tai vähintäänkin hyvän mielen!

Varjokarnevaali-blogista saattaa välillä löytää samoja kuvia kuin tästäkin osoitteesta, koska onhan kuvaaja sama, mutta Annika tuo aina oman twistinsä ja näkökulmansa niihinkin juttuihin. Uteliaat voivatkin nyt käydä kurkkaamassa sieltä seuraavan täällä julkaistavan reseptin.. Vaikka itse sanonkin niin aikamoista herkkua luvassa.

- Emmi

Focaccia

Focacciaa saa nykyään ostettua joka paikasta, mutta harvoin se on hyvää.. Useimmiten se vaan tuppaa olemaan kuivaa ja kovaa, vaikka sen kuuluisi (ainakin mun mielestä) olla pehmoista ja mehevää. Päätinpäs sitten itse kokeilla, josko omatekemä olisi tässäkin parempi kuin valmiina ostettu..

Luotin jälleen Leilan reseptiin, mutta huomasin taikinan aineksia sekoitellessa, että jauhoja oli ohjeessa ihan liikaa. Vähensin niitä leipoessa parisen desiä ja huomasin, että vieläkin olisi saanut vähentää hieman. Uskoisin siis, että tuo tässä ohjeessa mainitsemani 5,5-6,5 dl riittää oikein hyvin.. Määrä tosin saattaa vaihdella, koska jauhojen laatukin vaihtelee. Kannattaa siis tarkkailla taikinan koostumusta ja lisätä jauhot muutamassa erässä. Taikina saa jäädä suht pehmeäksi, koska niin saamme aikaan mehevän lopputuloksen.

Focaccia on täydellinen lisä brunssipöytään, lounaalle tai välipalaksi! Makuvaihtoehtoja on niin paljon kuin vaan mielikuvitus sallii.. Tässä alla kaksi erilaista leipää. Itse pidin enemmän peruna-vuohenjuustosta, mutta ystäväni Anna taisi olla tomaattisen version puolella. Mausta siis oman makusi mukaisesti!

Focaccia
2 leipää

25 g (puolikas pala) hiivaa
3 dl kädenlämpöistä vettä
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl sormisuolaa
5,5-6,5 dl vehnäjauhoja

Oliiviöljyä ja sormisuolaa pellille ja leipomiseen

» Sekoita taikinakulhossa keskenään vesi, murennettu hiiva, oliiviöljy, hunaja ja sormisuola.
» Lisää jauhot vähitellen ja alusta taikinaa lopuksi viitisen minuuttia. Taikina saa jäädä pehmeäksi, koska siten leivistä tulee meheviä. Kannattaa siis kokeilla taikinan pehmeyttä ennen kuin lisää koko jauhomäärän.
» Kohota taikinaa kulhossa liinan alla peitettynä n. 45 minuuttia tai kunnes se on kaksinkertainen.
» Kuumenna uuni 225 asteeseen.
» Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa se kahteen osaan, vaivaa hetki ja pyöritä palaset palloiksi. Taputtele ne n. 1,5 cm paksuiksi leiviksi.
» Kohota leivät liinalla peitettynä öljytyllä pellillä, jolle on ripoteltu sormisuolaa. Kohotus kestää n. 30 minuuttia.
» Painele leipien pintaan koloja ja lisää niihin oliiviöljyä ja haluamiasi lisukkeita, esim. kahta alle kirjoittamaani vaihtoehtoa. Turha säästellä oliiviöljyn tai sormisuolan kanssa tässä vaiheessa, ne ovat herkullisen focaccian salaisuus!
» Paista uunin keskiosassa n. 10 minuuttia tai kunnes ne ovat kullanruskeita.

Kirsikkatomaatti-basilikafocaccia

puolet focacciataikinasta
kirsikkatomaatteja (mielellään useaa väriä)
puolikas ruukku basilikaa

Peruna-vuohenjuustofocaccia

puolet focacciataikinasta
1 iso raaka peruna
1 valkosipulilohko
oksa tuoretta rosmariinia
vuohenjuustoa maun mukaan (n. 100 g)

Reseptit hieman muokattuna Leila Lindholmin kirjasta "Pala kakkua - ja paljon muuta".

- Emmi

#tbt ja suloinen Nizza

Throwback Thursdayn kunniaksi aloin muistelemaan viimeisintä reissuani.. Pari kuukautta takaperin vietin nimittäin huikean pitkää, 8 päiväistä, kesälomaani. Viime kesä oli ihan jees noin niinkuin toimistossa istumiseen, mutta lomailuun kaipasin vähän enemmän aurinkoa ja lämpöä. Vertailin äkkilähtöjen ja eri lentojen hintoja ja hetken harkinnan jälkeen päätin suunnata Nizzaan. Jännittävän tästä reissusta teki se, että olin lähdössä yksin.. Kavereiden lomat eivät sattuneet samalle ajankohdalle, joten se oli pakko joko lähteä yksin tai olla menemättä. Onneksi lähdin, koska ei yksin reissaaminen ollut yhtään pelottavaa!

Olin ollut Nizzassa aiemminkin, kaksi (vai kolme?) vuotta sitten Annan, Lauran ja Saran kanssa. Se vaikutti aika paljon siihen, että uskalsin lähteä yksin. Tiesin, että kaupunki ei ole liian iso ja siellä riittää tekemistä. Aika takuuvarmasti tiesin myös sen, että aurinko paistaa ja nopeasti minun kaltaiseni auringonpalvojan aika kuluu rannalla makoillessa..

Yksi parhaista jutuista Ranskassa on tunnetusti ruoka ja erilaiset leivonnaiset. Tuli syötyä muutama pain au chocolat ja quiche.. Löysin nimittäin aivan ihanan leipomon! Leipomo taisi olla nimeltään Ronde des Pains ja se oli Nizzan vanhassa kaupungissa. Iso suositus Nizza-turisteille!

Toinen suosittelun arvoinen paikka on Fenocchio-jäätelöpuoti. Heillä on ihan mieletön jäätelövalikoima ja monta (siis todella monta) makua maistettuani voin sanoa, että ne ovat kaikki herkullisia.. Kannattaa myös vierailla aamupäivällä vanhan kaupungin torilla (Marché aux Fleurs), koska sieltä saa esim. hedelmiä ja marjoja rannalle evääksi. Eväiden hankkiminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska rannalla kiertää hauska vesimelonimyyjä!

 Toivottavasti kännykkäräpsyt jakavat lämpöä vähän sinnekin puolelle ruutua!

- Emmi

Luumuclafouti

Luumut ovat syksyn juttu ja kypsinä ne ovat todellista herkkua ihan sellaisenaan syötynä, mutta myös leivonnaisissa. Olen monesti halunnut tehdä clafoutia, mutten ole jostain syystä tullut aiemmin tehneeksi sitä.. Se onkin mainio vaihtoehto tavalliselle piirakalle. Lisäksi helpompi ja nopeampi tehdä, koska ei tarvitse valmistaa pohjaa ja täytettä erikseen. Eikä varsinkaan tarvitse kaulita pohjataikinaa! Maultaan tämä clafouti on ihanan mantelinen ja mantelijauheen takia myös todella mehevä.

Kannattaa kiinnittää huomiota luumujen kypsyyteen, koska raa'at luumut ei maistu miltään tai ovat turhan kirpakoita. Clafoutissa on paljon kananmunaa, joten älä pihistele kananmunien laadussa tätä tehdessäsi! Itse käytän aina luomukananmunia, koska ne ovat mielestäni paremman makuisia kuin muut kananmunat.

Clafouti sopii hyvin brunssille, iltapäiväteelle/-kahville tai miksei jälkkäriksikin. Mieluiten tarjoilisin sen kevyesti vaahdotetun (sokerittoman) kermavaahdon kanssa, mutta isommassa makeannälässä sen voi tarjota myös hyvän vaniljajäätelön kanssa. 

Luumuclafouti

8 kypsää luumua
2 rkl voita
2 rkl sokeria
1 tl kanelia

Clafoutitaikina

50 g mantelijauhetta
0,5 dl vehnäjauhoja
0,75 dl sokeria
puolikas vaniljatanko
1 pestyn sitruunan (tai limen) kuori
2,5 dl kuohukermaa
2 kananmunaa
2 kananmunan keltuaista

Voita ja sokeria vuoan voiteluun
Mantelilastuja päälle ripoteltavaksi

» Lämmitä uuni 180 asteeseen.
» Halkaise luumut ja poista kivet. Paista luumuja hetki voin, sokerin ja kanelin kanssa pannulla leikkuupinnat alaspäin.
» Sekoita keskenään mantelijauhe, vehnäjauhot, sokeri, vaniljatangon siemenet ja sitruunan kuoriraaste.
» Lisää seokseen kuohukerma, kananmunat ja keltuaiset. Vatkaa seos tasaiseksi.
» Voitele vuoka (n. 2 litraa vetoisuudeltaan) voilla ja "jauhota" sokerilla. Kaada taikina vuokaan.
» Asettele luumut leikkauspinta ylöspäin taikinan päälle. Ripottele pinnalle vielä mantelilastuja.
» Paista uunin keskiosassa 35-40 min tai kunnes clafouti on hieman ruskistunut ja sisältä jähmettynyt.

Resepti luumuclafoutille Leila Lindholmin kirjasta "Pala kakkua - ja paljon muuta".

- Emmi

Pinaattiletut

Nirsona pikkulikkana pinaattiletut oli yksi muutamista (korostus sanalla muutamista) kouluruokalemppareista. Nyt aikuisiällä niitä ei kuitenkaan ole tullut syötyä kovinkaan moneen otteeseen.. En vain ole koskaan aiemmin tehnyt niitä itse enkä ole myöskään ostanut moneen vuoteen minkäänlaisia eineksiä kotiin tai töihin lounaaksi. Muutama kuukausi sitten tällaisia ihania isoja ja itsetehtyjä pinaattilettuja oli kuitenkin työpaikkani ruokalassa tarjolla ja sen jälkeen niitä olikin pakko kokeilla tehdä itse. Kyllä muuten kannatti! Puolen litran taikinasta sai toistakymmentä lettua ja syötiinkin ne Annikan kanssa yhdellä istumalla.. Onneksi en varannut seuraavien päivien eväitä näiden varaan. 

Pinaattiletut

5 dl täysmaitoa
2 kananmunaa
1,5 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
1 pss (150 g) pakastepinaattia
1 rkl voisulaa
1 tl suolaa (maun mukaan)
mustapippuria
ripaus muskottipähkinää

Tarjoiluun

puolukkasurvosta/-hilloa

» Kaada maito kulhoon ja vatkaa joukkoon kananmunat niin, että munien rakenne rikkoutuu.
» Lisää jauhot koko ajan sekoittaen, jotta vältät paakut.
» Sekoita joukkoon sulanut (ja mielellään valutettu) pakastepinaatti, voisula ja mausteet.
» Anna turvota puolisen tuntia ja paista öljyn ja voin sekoituksessa.
 


- Emmi

Uusi keittiöapuri

Saanen esitellä mun uuden rakkauden..

Keittiöapuri, josta oon haaveillut monet vuodet.. Keväällä haave vihdoinkin toteutui ja nyt muutamien käyttökuukausien jälkeen en voisi olla tyytyväisempi! Vanhempani ostivat mulle tämän aivan ihanan kermanvärisen KitchenAidin Stockan Hullareilta synttärilahjaksi. On se vaan niin kaunis, mutta myös tosi ihana käyttää ja ominaisuuksiltaan ja kooltaan just hyvä kotikäyttöön.

Mulla oli aiemmin Kenwoodin isompi keittiökone, mutta se piti ihan kamalaa meteliä ja kulho oli ihan liian suuri minkään muiden kuin esim. leipä- tai pullataikinoiden tekoon. Se ei myöskään ollut esteettisesti minkään näköinen, joten sitä ei viitsinyt pitää pöydällä esillä. Ei sillä, että se olisi tärkeintä, mutta niinkin suuri kone vei paljon tilaa kaapissa. Eli on vaan pelkkää plussaa, että tämä KitchenAid on niin nätti, että se kelpaa osaksi keittiön sisustusta!

On se vaan niin kätevää, että pystyy tekemään melkeinpä taikinan kuin taikinan tällä vekottimella. Aikaakin säästyy huomattavasti kun saa aina kädet vapaaksi vispaamisesta. Tää kultsi ansaitsee pelkkää ylistystä!

Mä uskon, että me pysytään yhdessä monta vuotta ja vatkataan sitäkin useammat taikinat.

- Emmi

Cookie Ice Cream Sandwich

Tää on luksusherkku! Kaksi keksiä, joiden välissä on jätskiä.. Ei melkein tarvitse sanoa enempää?

Inspiraationa toimi Ben & Jerry'sin kaupoissa myytävä Wich, joka on varsin hyvä vaihtoehto, jos ei ehdi tehdä näitä itse. Itse tehtynä nämä ovat tietty parhaita! Käytin cookieseihin tätä reseptiä ja laitoin väliin Ainon Vanilja & Valkosuklaan kuiskaus -jäätelöä.

Valmistus on varsin yksinkertaista. Valitse kaksi samankokoista cookieta ja pyöritä niiden väliin iso pallo jäätelöä. Jätskipalloa kannattaa hieman painaa lyttyyn jäätelökauhalla ennen kuin painat kevyesti toisen cookien pallon päälle. Pistä tarvittaessa hetkeksi pakastimeen tai nauti samantien! Näitä voi myös tehdä valmiiksi pakastimeen ja nauttia toiste.

- Emmi

Suklaa-banaanikakku

No nyt tulee kaikkien aikojen helpoin resepti! Tämän kakun tekee melkeinpä silmät kiinni. Hyvin varustellusta keittiöstä löytyy kaikki raaka-aineetkin ilman kaupassa käyntiä. Ja tätähän kannattaa siis tehdä silloin kun pöydällä on muutama vähän liian kypsä banaani. Jos malttaa, niin tämä kestää myös hyvin pakastusta eli voit tehdä sen valmiiksi yllätysvieraita varten tai pakastaa puolet kakusta seuraavaa herkuttelua odottaessa.

Amerikassa tämän kakun nimi on Banana Bread eli banaanileipä. Ehkä nimi antaa luvan syödä tätä aamiaiseksi leivän sijaan.. Ainakin sunnuntaina!

Suklaa-banaanikakku

3,5 dl (230 g) vehnäjauhoja
1,7 dl (150 g) sokeria
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl ruokasoodaa
1 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
110 g sulatettua voita
2 isoa kananmunaa
3 isoa kypsää banaania
n. 150 g tummaa suklaata

ruokokidesokeria pinnalle

» Lämmitä uuni 175 asteeseen.
» Sekoita keskenään kuivat aineet eli vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, ruokasooda, kaneli, vaniljasokeri ja suola.
» Sulata voi ja anna sen jäähtyä hetki.
» Riko toiseen kulhoon kananmunat ja mössää haarukalla banaanit sekaan.
» Vatkaa joukkoon sulatettu voi.
» Rouhi suklaa ja kääntele se nopeasti taikinaan.
» Kaada suorakulmaiseen leipävuokaan ja ripottele pinnalle ruokokidesokeria.
» Paista kunnes kakku on kypsä, n. 50 min.

Resepti täältä hieman muunneltuna.

- Emmi